LÖYDÄ WHISKY
Bourbon vs. skotch
11 tärkeintä kysymystä
VISKIN MAAT
MAISTAMINEN
ALKOHOLIJUOMIEN OPPAAT
Nykyään viski on yksi maailman suosituimmista alkoholijuomista. Se on tullut tutuksi tuotteeksi, joka tunnetaan jopa maailman syrjäisimmilläkin alueilla.
Viskin alkuperä
Sen alkuperä juontaa juurensa 900-luvulle, jolloin arabialaiset alkemistit keksivät alkoholin tislaamisen prosessin kosmetiikan ja muiden hajusteiden valmistamiseksi.
Sana “alkoholi” on peräisin sanasta “al kuhul”, joka tarkoittaa “kohlia”, silmämeikkiä, jota alun perin käyttivät egyptiläiset. Arabit eivät kuitenkaan juoneet tätä alkoholia, ja sen käyttö juomana yleistyi Euroopassa maurien ansiosta.
Näin ollen 1100-luvulta lähtien väestö alkoi tislaamaan alkoholijuomia viinirypäleistä, viljasta, hedelmistä tai vihanneksista. Tuolloin suurin osa alkoholijuomien tuottajista oli munkkeja tai oppineita. Ensimmäinen fermentoitua ohraa käyttäen valmistettu ”aqua vitae” (väkevä alkoholijuoma) on peräisin irlantilaisilta munkkeilta ja valmistettu noin 1000- tai 1100-luvulla. Irlannin ja Skotlannin välinen vilkas kauppa tuona aikana mahdollisti väkevien alkoholijuomien leviämisen Skotlantiin ja niiden suosion kasvun siellä. Whiskyn keksijyys on kuitenkin edelleen kiistanalainen aihe irlantilaisten ja skottien välillä!
Ensimmäinen kirjallinen viittaus viskiin on vuodelta 1494, ja se osoittaa, että tislaaminen oli jo laajalti yleistynyt 1400-luvulla: “kahdeksan pallollista mallasta munkki John Corille aquavitaen valmistusta varten” -lause, joka esiintyy Echiquierin* rullissa, viittaa lähes 1500 pullon valmistamiseen tarvittavaan mallasmäärään. Whiskyä käytettiin pikemminkin sen lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi, mistä johtuu termi “eau de vie” (elämän vesi). Gaelinkielinen termi ”eau de vie” on ”uisge beatha”, josta tuli vähitellen ”ooshki” ja sitten ”whisky”.
Kerrotaan, että skotit maaseudulla joivat viskiä jo nuoresta iästä lähtien ja kuolemaansa saakka (“from the cradle to the grave” käännös: “kehdosta hautaan“) lääketieteellisenä hoitona. Lisäksi viski toimi korvikkeena vedelle, jota ei tuolloin voinut juoda.
Salakuljetuksesta globalisaatioon
Viski oli tuolloin olennainen osa skottien elämää. Sitä nautittiin seurassa jo hyvin vakiintuneiden sääntöjen mukaisesti. Miehet tapasivat kokoontua pöydän ympärille, ja kukin vuorollaan kaatoi tynnyrin sisällön pöydällä oleviin laseihin. On todennäköistä, että nykyisin skotlantilaisissa pubeissa käytetty termi “round” (kierros) juontaa juurensa tästä ikivanhasta tavasta.
1500-luvulla viskin tislaaminen oli tullut yhtä suosittua kuin oluen valmistus, ja suurin osa paikallisista maanviljelijöistä hyödynsi ohra- ja kaurasaantoaan tähän tarkoitukseen. Lisäksi Skotlannin vaikeat ilmasto-olosuhteet eivät juurikaan mahdollistaneet sadon varastointia. Tislaamisen yhteydessä syntyneet jätteet käytettiin karjan rehuna, mikä on edelleen tapana.
Alusta lähtien viskiin on sovellettu lukuisia veroja vuodesta 1644 lähtien vuoteen 1823, jolloin se tunnustettiin virallisesti. Kaikkina näinä vuosina verovirkailijat, eli excisemenit, taistelivat laittoman tislaamisen torjumiseksi. Vielä nykyäänkin veroviraston tiukat tarkastukset estävät arvokkaan alkoholijuoman vuotamisen.
1700-luvun lopulla viskin tuotanto alkoi muuttua yksityiskäytöstä kaupalliseen käyttöön. Tämä muutos johtui osittain maataloustekniikan modernisoitumisesta ja liikenneväylien kehityksestä. Skotlannin eri alueille perustettiin lukuisia tislaamoita, ja viskistä tuli yleinen kulutustuote.
*Échiquier oli Normandian herttuakunnassa ja myöhemmin Englannin kuningaskunnassa (jonka nimi käännettiin englanniksi Exchequeriksi) vastaava elin kuin muiden kuningaskuntien ja ruhtinaskuntien tilintarkastustuomioistuin.